Elämänsä taidemaalarit

Kun kuuntelee ihmisiä ja heidän tarinoitaan, tulee ihmeteltyä monesti tätä elämän moninaisuutta ja värikkyyttä. Miten paljon tapahtumia voi mahtua jo yhteen vuoteen saatikka sitten vuosikymmeniin. Voi sanoa, että elämä on hyvin tapahtumarikasta ja yllätyksellistäkin. Joskus toista kuunnellessa tulee mietittyä, että miten ihmeessä joillekin voi tapahtua noin paljon asioita ja erityisesti silloin, kun asiat ovat kovin raskaita, tulee ajatus, että kuinka tuosta voi enää selvitä. Ihminen on kuitenkin siitä ihmeellinen olento, että se selviytyy erilaisista ongelmista ja asioista. Se miten sitä selviytymistä mitataan, onkin sitten jo toinen juttu. Kun pysähdymme hetkeksi miettimään mitä olemme itse kokeneet tai mitä olemme saattaneet kuulla ja nähdä ympärillämme tapahtuvan, voimme vain ihmetellä sitä miten uskomattoman värikylläistä elämä on.

Itse olen nähnyt, kuullut ja kokenut miten sairaudet voivat lannistaa ja ruhjoa kroppasi lähes toimintakyvyttömäksi. Silti jostain yhä kumpuaa halu ja tarve edetä ja olla lauman seurassa, vaikka sitten pyörien avulla.  

Tai kun petymme aina vain uudestaan ja uudestaan rakkaudessa, on tarve rakastaa ja saada rakkautta niin kova, että nousemme takaisin jaloillemme ja laitamme vielä yhden treffiviestin tinderiin.  

Saattaa olla, että pankki ja verottaja veivät omaisuutesi. Työpaikka meni Kiinaan ja puoliso otti lapset ja lähti lätkimään. Silti kaikesta siitä huolimatta tulee taas päivä, kun aamuyön hämärän tunteina poljet keikkatyöstä vuokrayksiöösi ja huomaat haaveilevan vielä oman takkatulen lämmöstä ja perheestä.

Joskus olemme tehneet konkurssin vähän koko elämämme suhteen. Voisi melkein sanoa, että hän on aivan toivoton tapaus. Näitäkin olen tavannut ja huomannut näin itsekin ajattelevan. Kuitenkin tämä toivoton tapaus hakeutuu joka päivä ruokajonoon ja käsi ojossa pyytää ohikulkijoilta kolikkoa tupakkaan. Toisinaan kuulen hänen vielä nauravankin. Mistä ihmeestä kumpuaa tämä selviytymisen voima ja miksi?

Meillä on ajatuksissa ja haaveissa jo hyvin nuorena kuva siitä mitä meistä tulee tai mitä me elämässä haluamme. Se kuva voi olla hyvinkin selvä tai sitten selvää on vain se, mitä emme ainakaan halua. Kantava ajatuksemme on, että teemme ja luomme itse oman uramme ja sen myötä palkkaluokan, parisuhteen, perhe koon, omaisuuden määrän ja eläke suunnitelman. Kunnes sitten tulee päivä, jolloin elämä yllättää meidät. Eteemme tulee tapahtuma tai asia, jota emme itse suunnitelleet, emmekä osanneet ollenkaan odottaa. Miten me reagoimme siihen?  

Omista yllättävistä käänteistä elämässäni olen oppinut ainakin yhden asian. Sen mikä ajaa minut nousemaan aina vain uudestaan omalle polulleni. Se on voimakas elämänhalun sisu. Siihen sisältyy se, että uteliaisuuttani haluan nähdä sen, että miten ihmeessä selviydyn tästä tapahtumasta ja mistä saan avun tähän tilanteeseen? Kuka on vierelläni tämän jälkeen ja keneen saan tutustua tämän myötä?

Voi olla vaikeaa päästää irti ajatuksesta, ettei kaikki olekaan omissa käsissä. Ettei aina pystykään hallitsemaan kaikkea elämäänsä koskevia tapahtumia ja asioita. On luotettava pensseli johonkin minua Suurempaan tahoon. Minulle se on elämäntila, johon suostun. Siihen kuuluu usko ja luottamus. Tarvitaan myös kykyä heittäytyä ja olla lapsenomainen.

Puhutaan sitten Luojasta, Korkeimmasta, Jumalasta, Jeesuksesta, Taivaan Isästä, mikä nyt omaan suuhun sopii parhaiten ja mikä kuulostaa vähiten hörhöimmältä.

Sillä miksi Häntä kutsun ei kuitenkaan ole itselleni suurinta merkitystä, vaan sillä minkä arvon ja tilan Hänelle elämässäni annan. 

Suostun siihen, etten aina hallitse omaa elämääni tai sen tapahtumia mutta siinä sen hetkissä tilassa, missä kulloinkin olen, tiedän että tästä tarvittaessa kannetaan läpi. Ja minun Maalarillani on taito ja kyky tehdä elämästäni taideteos, jossa minä saan olla pääosassa.

Taiteilija elämäntyössään