Pyhäkoulutäti
Minuun on jäänyt monenlaisia jälkiä elämän varrelta. Kaikki jäljet eivät ole kauniita ja toivottuja mutta on myös jälkiä, jotka ovat hoitaneet minua sieluani myöten ja ne jäljet olen halunnut tallentaa sydämeeni. Toisinaan nämä kauniit jäljet nousevat pintaan juuri silloin, kun niitä eniten tarvitsen ja hoitavat yhä edelleenkin kipeitä kohtia minussa. Yksi tällainen on pyhäkoulutädin jättämä jälki minuun. Olin tuolloin 5- vuotias pikkulikka. Asuin äitini kanssa kerrostaloalueella ja usein meitä talojen lapsia oli lauma ulkona leikkimässä ja sunnuntaisin kokoonnuttiin kerhohuoneen ovelle odottamaan, niin kovasti kaivattua kaakaopyhäkoulun alkua. Tarinani ei kerro sitä, kuinka monen muun lapsen elämä tuolloin oli sementtiseinien sisällä samanlaista kuin minun. Elämä alkoholisti äidin kanssa oli hyvin kaaottista ja turvatonta. Useana yönä jouduin menemään nukkumaan ilman päivän ateriaa. Siksi sunnuntain pyhäkoulusta oli tullut minulle kovin tärkeä hetki, eikä ainoastaan tarjolla olevan k