Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2020.

Mayday!

Kuva
Viime kuukausina elämääni on tulvinut monenlaisia viestejä. Jokainen viesti on omalla kauneudellaan ja karuudellaan pysäyttänyt ja vienyt syvälle minuuteeni tutkimaan omaa asennettani ja suhtautumistani elämään, ihmisiin ja tapaani täyttää ja käyttää aikaani. U sein aikamme menee paljolti töissä, opiskeluissa, lastenkasvatuksessa, harrastuksissa, omaisuuden-, tavaran-, rahan-, arvonimien-, maineen ja kunnian keräämisessä, niin ettemme useinkaan pysähdy miettimään mitä tämän kaiken takana on. Kunnes tulee se äkkipysäytys. Ja yleensä me pysähdymme vasta sitten, kun isku on tarpeeksi kova.   Kuolema. Se pysäyttää, ainakin silloin kun se osuu tarpeeksi lähelle. Viime syksyn lopulla tapasin kauppareissulla serkkuni, jonka kanssa paljon nuoruudessani vietin aikaani. Hetken juttelimme kuulumisiamme ja kun kysyin miten hän voi, vastaus ei ollut, kuten yleensä, että ihan hyvin. Siinä arjen ”kiireeni” keskellä vastasin hänelle: ”Kannattaisi hakea apua. Soitellaan ja jutellaan lisää”.  Ta