Aprillia kerrakseen

Minun lähipiirini tietävät kuinka tykkään näin aprillipäivänä heitä hiukan jekuttaa. Toiset osaavat jo siihen varautua ja toiset, no, unohtavat päivän ja saavat sitten pientä ylimääräistä juoksutusta. Nauraen onneksi on aina suhtauduttu pikku jekutuksiini. Olen kyllä itsekin toisinaan päässyt juoksemaan, kun on hetkeksi muisti herpaantunut. Onneksi osaan itsellenikin nauraa.

Yksi aprillipila on kuitenkin ollut ylitse muiden ja vaikka se olikin silloin kovin kipeä ”pila”, niin tänä päivänä ajattelen, että se on tarina, jota voin näin aprillipäivänä vielä kiikkustuolista käsin toisille kertoa.

Vuosia sitten minua kosittiin aprillipäivänä ja naureskelin tuolloin kosijalle, että uskoisinko mokomaa, kun tällaisen päivän kosintaansa valitsi. Kirkkohäät pidettiin kesällä ja ajattelin, että siitähän syntyi mukava muisto lapsenlapsillekin kerrottavaksi, että ukki kosi mummia aprillipäivänä.  Mutta sellaista muistoa siitä ei kuitenkaan syntynyt. Tarina muuttuikin toisenlaiseksi. Avioliitto kariutui hyvin nopeasti ja vuoden päästä aprillipäivänä sain postia. Kun avasin kirjekuoren, sain todeta, että se olikin vuoden aprillipila. Minut oli tuomittu avioeroon.

Tarinat voivat muuttua matkanvarrella. Aina ei tarinoilla ole onnellisia loppuja toisinaan niillä on yllättäviä, joskus koomisia ja traagisiakin loppuja. Se, että juuri aprillipäiväksi sijoittui kaksi isoa asiaa, kosinta ja eropaperin saapuminen, mietitytti minua pitkään. Meni monta vuotta ennen kuin aloin aprillipäiväjekkuja taas kenellekään tekemään. Oli sulateltava tapahtunutta ja opittava kääntämään ikävä tapahtuma elämässäni tapahtumaksi, josta saisin tarinan, jolle tulisi kenties onnellinen loppu. Nyt pystyn kertomaan tarinan Vuoden aprillipilastani jo maailmalle ja hymyilemään, koska kipua ei enää ole. On muisto, joka muuttui tarinaksi ja se saa toisinaan hymyn toistenkin suupieliin, vaikka tarina onkin omalla tavallaan surullinen.

Mutta kuten mainitsin, tarinani sai uuden suunnan. Elämäni kun ei päättynyt avioeroon, vaan jatkoi kulkuaan. Vuosia myöhemmin tapasin nykyisen mieheni ja yhteiset vuotemme ovat olleet hyvin tapahtumarikkaita. Olen siis saanut tarinakirstuuni hyvin monisävyisiä hetkiä. Tänään sain miehelleni iloisen mielen pienellä jekullani ja yhdessä kotona sille sitten naureskelimme.

Miten tarina jatkuu tai päättyy? Millaisen aprillipäivän ensi vuonna vietän?

Mitä hauskaa siinä olisi, jos saisin tietää kaiken etukäteen.  Minä pidän yllättävistä tarinoista ja odotan innolla mitä tuleman pitää, sillä olen kokenut, että kaiken voi kääntää hyväksi, kun luottaa Rakkauteen.

Tarinan kerääjä